Sibelius, Topelius ja kanttori Kinnunen – kansallista kulttuuriamme rakentamassa 1800-luvun lopun Helsingissä

Kahdeksantena joulukuuta vietettiin jälleen Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää. Karstulassakin vaikuttanut ja sittemmin elämäntyönsä Kivijärvellä kanttorina tehnyt Juho Vihtori Kinnunen oli niitä harvoja seutukunnan ihmisiä, jotka olivat tutustuneet säveltäjä Sibeliukseen jo 1800-luvun loppupuolella. Kinnunen nimittäin kävi tuolloin Helsingissä Lorenz Achtén ja tämän Emmy-vaimon perustamaa lukkari-urkurikoulua. Heidän tyttärensä tunnettiin sittemmin oopperalavojen tähtenä nimellä Aino Ackté. Kinnusen aikana myös Oskar Merikanto toimi koulun opettajana.

Opiskeluvuosinaan Kinnunen pääsi mukaan laulamaan kuorolaisena Helsingin silloisen keisarillisen Aleksanterin yliopiston promootiokantaatissa, joka esitettiin juhlavasti kevään 1897 maisterien ja tohtorien promootiossa. Runoilija A. V. Koskimies kirjoitti tilaisuutta varten juhlarunon, jonka Sibelius sävelsi sekä harjoitutti esiintyjiä ja johti heitä. Itse promootiotilaisuudessa Kinnunen näki myös toisen kansallisen suurmiehen, Zacharias Topeliuksen ilmielävänä.

Kanttori Kinnusen nuoruusmuistoista ja elämänvaiheista voit lukea tarkemmin Viispiikkisestä joulun ja vuodenvaihteen aikana. Artikkeli perustuu tutkimukseeni, joka on julkaistu vertaisarvioidussa Journal of Social History -aikakauslehdessä vuoden 2015 teemanumerossa osana kansainvälistä yhteisjulkaisua professori Martyn Lyonsin ja dosentti Ilkka Mäkisen kanssa. Teemanumero tarkasteli luku- ja kirjoitustaidon merkitystä ja vaikutusta maaseudun ihmisten elämässä. Hyvän luku- ja kirjoitustaitonsa avulla aiempaa useampi laulutaitoinen maaseudun poika nousi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa lukkarin tai kanttorin asemaan, johon sisältyi myös monia paikallisyhteisössä tärkeitä luottamustehtäviä.

Myös kanttori Kinnunen toimi aikoinaan useissa paikallisissa luottamustehtävissä, esimerkiksi Karstulassa asuessaan vaivaishoitolautakunnan puheenjohtajana. Hänen kaudellaan rakennettiin Karstulaan uusi kunnalliskoti, ja Kinnusella oli varsin konkreettisella tavalla merkittävä rooli myös rahoituksen järjestymisessä. Tästäkin voit lukea tarkemmin Viispiikkisestä!

Sofia Kotilainen

Miltä kuulostaa, kun metsot taistelevat?

Karstulan kirjastossa järjestetään heinä-elokuun aikana Niina Huovisen ja Viliina Koiviston Taistelevat metsot GOES maalle -tempaus, jossa Ferdinand von Wrightin klassikkomaalaus Taistelevat metsot on kuunneltavissa ääninauhalta.

Äänite on alun perin näkövammaisille suunniteltu kuvailutulkkaus, jonka avulla maalaus on mahdollista kokea ilman näköaistia. Kuvailutulkkausäänitteen on toteuttanut taidehistorioitsija Emmi Jäkkö ja äänitteen oikeudet omistaa Ateneumin taidemuseo. Äänite tarjoaa kaikille mahdollisuuden tutustua teokseen aivan uudella tavalla.

Kirjaston ikkunaseinälle voi jättää tarralapuin ajatuksia siitä, miltä teos tuntuu kuuntelun jälkeen. Äänite on kuunneltavissa kirjastossa 4. 7.–26. 8. 2016 välisen ajan. Tervetuloa kuuntelemaan ja antamaan palautetta!


Lisätietoja: First things first 

Lukutoukat voittivat Karstulan kirjaston lukusukkakilpailussa

Karstulan kirjastossa käynnistyi Lainan päivänä 8. 2. 2016 kaikille avoin kilpailu siitä, kuka suunnittelee ja neuloo kauneimmat lukusukat.

Määräaikaan eli maaliskuun loppuun mennessä kirjastoon saapui neljätoista toinen toistaan hienompaa sukkaparia. Ne olivat huhtikuun kahden ensimmäisen viikon ajan esillä kirjaston lukusalissa, ja samalla oli käynnissä yleisöäänestys, jossa asiakkaiden oli mahdollista äänestää suosikkiaan sukkien joukosta.

Lukusukkakilpailun voittajan ja toisen palkinnon saajan valitsi kilpailun raati, johon kuuluivat Kati Hakala, Päivi Hintsa, Annemari Takkala ja Heidi Tarvainen. Raati teki valintansa seuraavasti:

Ensimmäinen sija: Jonna Parantainen, Lasten Lukutoukka

Perustelut: Omaperäiset, mielikuvitukselliset, ihanat sävyt, nämä sukat liittyvät lukemiseen, ainoat lapsille suunnitellut sukat, hyvä materiaalivalinta.

Toinen sija: Riitta Kolari

Perustelut: Romanttiset sukat, lukusukkina pitkä ja lämpöiset, värimaailma herkullinen, runsas malli, mutta silti tasapainoinen ja tyylikäs.

Kolmas sija myönnettiin yleisöäänestyksen voittajalle. Myös yleisöä viehättivät eniten Jonna Parantaisen Lukutoukka-sukat, jotka tekijä oli varustanut seuraavin saatesanoin:

Lasten Lukutoukka-sukat

Lukusukat laitetaan jalkaan

ja annetaan mielikuvituksen

viedä mukanaan.

Kun sukat jäävät joskus pieniksi,

ne muuttuvat vaikkapa käsinukeiksi

leikkeihin ja tarinoihin mukaan.

Tuomaristo totesi lisäksi, että ”kokonaisuudessaan kaikki sukat olivat siistejä ja hyvin neulottuja. Kaikkien tekemisessä ja suunnittelussa on ollut ajatus mukana”.

Kaikkiaan kilpailuun osallistuneille sukkapareille annettiin yleisöäänestyksessä yli 140 ääntä. Äänestäjien kesken arvottiin kirjapalkinto, jonka voitti Aada Hokkanen.  

Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille, asiantuntevalle tuomaristolle ja kaikille äänestäjille!